Seuraa sähköpostitse

maanantai 16. tammikuuta 2017

Nettoenergiakirjoitus Tekniikka&Talous-lehdessä

Biopolttoaineiden nettoenergiasta on keskusteltu paljon. Nettoenergia on energia joka jää jäljelle, kun tuotetun energian energiakustannukset on huomioitu.




Nettoenergiaa mitataan energiapanoksen tuottokertoimella eli EROEI-luvulla. Jos EROEI-luku on 10, saadaan yhtä energiayksikköä kohti energiaa nettona 10-1=9 yksikköä. EROEI on karkea mittari, jota käytetään usein väärin. Bioenergiakeskustelu ei ole ollut poikkeus tästä.

Yleinen virhe EROEI-mittarin suhteen on laskea energiapanoksiksi sellaisia energiasisältöjä, joita ei käytetä varsinaisena energiapanoksena. Tässä mennään helposti rajusti pieleen lopputuloksessa. Energiapanoksia bioenergian tuotannossa ovat metsänhoidon ja korjuun kuluttama energia, mutta ei puun sisältämä energia. Vastaavasti raakaöljyperäisen dieselin EROEI-luvussa öljyä ei lasketa energiapanokseksi, vaan energia, joka on kulunut öljyn etsintään ja poraamiseen, kuljettamiseen jalostamolle, dieselin jalostamiseen raakaöljystä. Konversio raaka-aineesta lopputuotteeksi on aina epätäydellistä. Tämä ei tarkoita, että polttoainejalosteiden EROEI olisi väistämättä alle 1.

Öljyjalosteiden EROEI on globaalisti luokkaa 10-15, mutta on laskussa, koska 80 prosenttia maailman öljystä tuotetaan laskuun kääntyneillä kentillä ja uusi öljy tulee suuremman energiapanoksen vaativista esiintymistä. Kaasutusprosessilla tuotetun puudieselin EROEI on ~20. Käymisreittiä pitkin tuotettujen biopolttoaineiden EROEI on tyypillisesti huomattavasti alempi. Maissietanolin EROEI on noin 1, jolloin fossiilista energiaa on kierrätetty pellon kautta liki yksi yhteen etanoliksi ja samalla ruuan hinta on noussut. Oljesta ja muista agrotähteistä fermentoitu etanoli tai butanoli on Yhdysvalloissa lievästi nettoenergiapositiivinen (EROEI=2-4) ja Suomen oloissa kenties nettoenergiasyöppö.

Perinteinen EROEI-mittari ei huomioi energian aika- ja laatukysymyksiä. Muita kestävyyskriteerejä ovat mm. CO2-päästövähennykset, tuotannon vaatima pinta-ala ja vaikutus luonnon monimuotoisuuteen.

Tämä kirjoitus julkaistiin Tekniikka&Talous-lehden Puheenvuoro-palstalla 13.1.2017

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti